perjantai 31. toukokuuta 2013

Tervetuloa!


Tuntuuko sinusta, että pelottavat ja yliluonnolliset asiat vetävät sinua puoleensa? Haluatko päästä kirjoittamaan kaikesta siitä mitä luulet pimeissä nurkissa väijyvän? 
Jos vastasit kyllä edes toiseen kysymyksistä (ja vaikket olisi vastannutkaan), toivotan sinut  tervetulleeksi Aurum Larvan unohdettuihin käytäviin.

Olet siis juuri erehtynyt tänne hämärään lukinseittien varjostamaan nurkkaan netin syövereissä. Tämä paikka on Aurum Larva (kuten joku fiksu saattoi tuon otsikon avulla päätellä), tarinointipaikka hirviöiden piinaamasta teatteri-hotellista 1900-luvun alussa. 
Koko homman juju on siinä, että sinä kirjoitat tarinoita, siitä kuinka kuvitteellinen (tai vähän vähemmän kuvitteellinen) hahmosi listii hirviöitä kaukana maanpinnan alapuolella henkensä edestä.

Kiinnostaako tippaakaan?
Ai, eikö?
Tervetuloa sitten peremmälle vaan sinä Maan Matonen!




Nyt minä kerron sinulle tarinan. Se on tärkeä tarina ja sinun kannattaa tosissaan kuunnella se kunnolla, mikäli haluat henkirievullesi vähän lisää elinaikaa... 

Maailmassa on miljoonia ja miljoonia mytologioita ja jokainen niistä koostuu lähinnä kokoelmasta erilaisia hirviöitä. Nykyihmisistä juuri kukaan ei tietenkään enää usko näihin mytologioihin, saatikka sitten hirviöihin, mutta tosiasiassa heidän kannattaisi uskoa. 

Sillä ne kaikki ovat todellisia. 
Tai itseasiassa olivat, enää ne eivät ole aivan niin todellisia, sillä kauan kauan sitten tultiin yksimielisesti siihen tulokseen, että hirviöistä on vain haittaattaa ja ne kannattaa lukita jonnekkin mahdoillisimman kauas ihmisistä. 
Tämän päätti pieni ryhmä, emme suinkaan me, hirviönmetsästäjät, vaan paljon, paljon vanhempi ja voimakkaampi joukko, sellainen joukko, joka on niin vanha, ettei sillä oikeastaan ole edes nimeä ja niin voimakas, että aikojen saatossa kaikenlaiset tavalliset tallaajat ovat erehtyneet pitämään heitä jumalina, minkä ei tietenkään voi sanoa nimeksikään haittaavan heitä itseään. He joka tapauksessa lukitsivat hirviöt pimeyteen, jonnekkin, missä he toivoivat näiden listivän toisensa hengiltä ja vapauttavan maailmankaikkeuden zombien, traakkien ja ihmissusien vitsaukselta
Arvatkaa vaan, onnistuiko se?
Ryhmä riitaantui, syystä joka on jo ehtinyt painua unholaan ja riidassa tappiolle jäänyt päätti kostoksi tuoda hirviöt takaisin. 
Tästä eivät muut pitäneet, syntyi huomattava määrä uusia riitoja ja lopulta portaalit joiden kautta hirviöt oli takaisin tuotu, sullottiin pieniin pulloihin, ne suljettiin hyvin ja päälle kirjoittiin varoitus. Sitten pullot jätettiin lojumaan paikkoihin, joista niiden ei koskaan toivottu löytyvän ja unohdettiin. Unohdettiin, kunnes eräs nuori maalaistollo sattui löytämään niistä yhden ja hajottamaan sen palasiksi päästäen kaikki hirviöt taas tälle puolen.
Tässä vaiheessa tämä joukko päätti, että  jos ihmiset kerran ehdoin tahdoin haluavat aiheuttaa itseleen hankaluuksia, niin siitä vaan, korjatkoot ne myös itse. 
Ja sen tähden sinäkin istut siinä kuuntelemassa näitä jorinoita, sen tähden, että jonkun on pidettävä ne hirviöt aisoissa ja hirviöt voi taltuttaa ainoastaan hirviöiden verellä ja sinussa virtaa se veri...

Eli tervetuloa vain rakas Maan Matonen. Tervetuloa hirviönmetsästäjien jaloon seuraan. Toivottavasti viihdyt, etkä kuole aivan heti.

Onnea matkaan toivottaa, Aurum Larvan ja T.T:n johtaja, Rowan Quattuoroculus.



Kuulostiko tuo äskeinen ihan hitusen sekavalta?

Aivan varmasti kuulosti, eikä välttämättä niin hitustakaan, mutta jos lisätietoja kaipaat, niin saat niitä raivaamalla tietäsi vähän syvemmälle tämän kaiken pölyttyneen tekstin syövereihin.


Tervetuloa minun puolestani.